– Turvallista arkea ei voi hehkuttaa vain iskulauseissa. Se on konkretiaa ja tarkoittaa sitä, että koulu toimii, hoitoon pääsee jonottamatta ja töissä voi luottaa tulevaisuuteen. Suomessa on nyt aivan liikaa merkkejä siitä, että tämä arjen perusvarmuus on heikentynyt. Moni kokee perusteltua epävarmuutta toimeentulosta, omasta jaksamisesta ja palveluiden saatavuudesta. Näihin huoliin pitää vastata vahvistamalla peruspalveluja, ei leikkaamalla niistä, Werning vaatii.
Werning muistuttaa, että talouskasvu ja arjen turva kulkevat aina käsi kädessä, eikä niitä voi erottaa toisistaan.
– Jos koulutuksesta tai sote-palveluista tingitään, se murentaa nopeasti myös talouden ja työelämän pohjaa. Investoinnit ihmisiin eivät ole pelkkiä kuluja, vaan ne ovat välttämätön edellytys sille, että yhteiskunta pysyy pystyssä. Kasvu ei synny pelkillä säästöillä, vaan hyvinvoivilla ja osaavilla ihmisillä, Werning korostaa.
Suuret murrokset, kuten vihreä siirtymä ja teknologinen kehitys, ovat Werningin mukaan Suomelle valtava mahdollisuus, mutta vain jos muutos tehdään oikeudenmukaisesti.
– Uudet ratkaisut ja teknologiat eivät saa syventää eriarvoisuutta tai jättää ketään kelkasta. Muutoksen on oltava ihmisille ymmärrettävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Sama pätee työelämään: kun ihminen käy töissä, palkan on riitettävä elämiseen ja työssä on jaksettava. Se on reilun yhteiskunnan yksinkertaisin mittari, Werning alleviivaa.
Werning nostaa esiin myös työperäisen maahanmuuton, jonka hän näkee puhtaasti käytännön kysymyksenä.
– Meidän on uskallettava sanoa ääneen, että ilman kansainvälisiä osaajia emme pysty pitämään arjen välttämättömiä palveluja ja aloja pyörimässä. Tämä ei ole ideologinen valinta, vaan kylmä käytännön fakta. Lopulta kyse on siitä, haluammeko pitää Suomen pystyssä. Turvallinen arki on se, mistä kaikki lähtee, jos se pettää, yhteiskunnalta putoaa pohja, Werning päättää.