Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa, että hankintalakiin esitetty 10 prosentin omistusraja uhkaa hajottaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset palveluyhtiöt.
– Se pakottaa purkamaan toimivia ICT-, ruokahuolto- ja taloushallinnon rakenteita. Samalla se tarkoittaa kasvavia kustannuksia, palveluiden pirstoutumista ja lisää epävarmuutta henkilöstölle.
JHL on varoittanut jo valmistelun aikana, että laki heikentää julkisten palveluiden toimintakykyä erityisesti pienissä kunnissa.
– Erityisen kestämätöntä on, että hallitus ajaa uudistusta läpi, vaikka lausuntokierroksella enemmistö lähes 700 lausunnon antajasta suhtautui esitykseen kriittisesti. Vaikutusarviot ovat puutteellisia eikä kyberturvallisuuden, huoltovarmuuden tai henkilöstövaikutusten riskejä ole arvioitu riittävästi.
– Ruokahuollon osalta esitys voi heikentää paikallisten elintarviketuottajien asemaa ja nostaa kuntien kustannuksia – täysin päinvastoin kuin hallitus väittää tavoittelevansa.
Ekströmin mukaan alueellinen elinvoima on vaarassa.
– Matkailu- ja elinkeinoyhtiöiden toimintaedellytysten heikentäminen osuu erityisesti pieniin kuntiin, joissa yhteistyö yli kuntarajojen on usein ainoa tapa ylläpitää kasvua ja työpaikkoja.
JHL vaatii, että hankintalain valmistelu keskeytetään ja esitys palautetaan uuteen valmisteluun ilman sidosyksiköihin kohdistuvaa jäykkää 10 prosentin omistusvaatimusta. Julkisia palveluja ei saa hajottaa ideologisen markkina-ajattelun vuoksi.
Talousvaliokunta hyväksyi mietinnön hankintalaista keskiviikkona 27.5.2026. Hallitus ajaa lain voimaansaattamista jo keväällä 2026. Oppositiopuolueista SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön omat vastalauseensa. Asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa.