– Suomessa on ollut pitkään yhteiskuntasopimus siitä, että retkeily kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta. Jatkuva Metsähallituksen luontopalveluista leikkaaminen murentaa tätä ajatusta. Mitä vähemmän taukopaikkoja, tulipaikkoja ja muita rakenteita on, sitä korkeampi kynnys ihmisillä on lähteä luontoon, Pitko sanoo.
– Hallituksella löytyy kyllä miljoonia ampumaratojen rakentamiselle, mutta myös erätaidot ovat kriisinkestävyyttä, Pitko muistuttaa.
Leikkaukset näkyvät konkreettisesti eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Pirkanmaalla Helvetinjärven kansallispuistosta on poistettu Luomajärven ja Iso Ruokejärven taukopaikat tulipaikkoineen ja huusseineen. Aiemmin käytöstä poistettiin myös Ruokejärvien ja Valkoisen taukopaikat. Muutosten seurauksena telttailualueet ovat vähentyneet merkittävästi ja useamman päivän retkien tekeminen alueella on vaikeutunut huomattavasti.
– Metsähallituksen palveluiden karsiminen heikentää myos yritysten toimintaedellytyksiä. Kun palveluita vähennetään, vähenee myös luonnossa liikkuminen ja luontomatkailu. Se näkyy väistämättä ihmisten hyvinvoinnin lisäksi aluetaloudessa, Pitko toteaa.
Retkeilyn suosio on kasvanut koko 2020-luvun ajan. Viime vuonna Metsähallituksen luontokohteille tehtiin 7,6 miljoonaa käyntiä, joista lähes puolet kohdistui kansallispuistoihin. Vuonna 2022 Metsähallitus ja UKK-instituutti arvioivat, että luonnossa liikkuminen vähensi yhteiskunnan kustannuksia yli 160 miljoonalla eurolla vuodessa muun muassa kansansairauksien ehkäisyn ja työkyvyn ylläpitämisen kautta.
– Retkeilystä säästäminen on jälleen yksi esimerkki hallituksen lyhytnäköisestä politiikasta. Samalla kun leikataan luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista, kasvatetaan pitkällä aikavälillä kustannuksia muualla yhteiskunnassa. Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa jo nyt miljardiluokkaa, Pitko huomauttaa.
Pitko pitää irvokkaana sitä, että perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on arvostellut Metsähallituksen tapaa hoitaa retkeilijöiden palveluita, vaikka hänen oma puolueensa on hallituksessa leikannut Metsähallituksen rahoitusta.
– On vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kritiikkiä tilanteessa, jonka ne ovat itse aiheuttaneet. Kun rahoitusta leikataan, seuraukset näkyvät väistämättä palveluissa ja lopulta ihmisten arjessa, Pitko sanoo.
– Suomessa retkeilypalvelut ovat perinteisesti olleet kaikkien saavutettavissa ilman erillisiä maksuja, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa monista kansallispuistojen peruspalveluista joutuu maksamaan. Tästä periaatteesta ei pitäisi nyt lähteä luopumaan, itsekin Ruotsin kansallispuistoissa vaeltanut Pitko päättää.