Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2025 kokonaismuuttovoitosta (3 332 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 616 henkeä)
Vuonna 2025 kotimaasta tuli muuttovoittoa 1 395 henkeä, muuttovoitto pieneni 579 henkeä vuotta aiempaan nähden. Ulkomailta tuli 1 937 henkeä muuttovoittoa, mikä oli 1 393 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syntyneitä oli 3 490 ja kuolleita 1 874.
Lue lisää Väestörakenne ja väestönmuutokset -sivulta
Tutustu Espoon väestönmuutostilastoihin (syntyneet, kuolleet, muuttoliike) PowerBI-esityksenä
Espoon väkiluku oli huhtikuun 2026 lopussa ennakkotietojen mukaan 326 520
Tammi-huhtikuussa 2026 Espoon väestö kasvoi noin 810 hengellä, mikä on noin 800 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2025. Väestön ennakkotieto on tänä vuonna aiemmin ilmoitettuja pienempi, sillä Tilastokeskus teki alkuvuodesta väkilukuun vuosittain tehtäviä poistoja.
Espoon väestöä lisäsi tammi-huhtikuussa 2026 eniten luonnollinen väestönkasvu (510 hengellä). Kuntien välinen nettomuutto oli 80 asukasta pienempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Eniten Espoon väestönkasvua vähensi maahanmuuton väheneminen: tammi-huhtikuussa Espooseen muutti ulkomailta 40 henkeä vähemmän kuin muutti maasta pois. Nettomaahanmuutto oli 810 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana Espoo sai nettomaahanmuutosta muuttovoittoa 770 asukasta.
Espooseen syntyneiden lasten määrä (1 170 lasta) oli 50 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä (noin 660 henkeä) oli noin 20 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönmuutos, eli syntyneiden enemmyys, oli positiivinen (510 henkeä), lisäten väestöä 70 henkeä vuotta aiempaa enemmän.
Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä
Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa
Työttömyyden kasvuvauhti on pysynyt samana koko alkuvuoden
Huhtikuun 2026 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 18 735 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,1 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1894 ja 50 vuotta täyttäneitä 5819. Naisia oli 47,7 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 7873 eli 42,0 % työttömistä. Espoon työllisyyspalveluissa oli 1119 avointa työpaikkaa.
Työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. Verrattuna seitsemän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työttömyyslukuihin, oli huhtikuussa 2026 työttömien osuus työvoimasta 3,7 prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 8103 enemmän. Kevään 2020 työttömyyshuipun jälkeen työttömyys ei ole kertaakaan palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli huhtikuun lopulla työttömiä 5,7 % (1012 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 0,3 prosenttiyksikköä suurempi. Koko maassa työttömiä oli 6,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 26,8 % (400 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 13,6 % (940 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avointen työpaikkojen määrä supistui edelleen kun määrää verrataan vuodentakaiseen. Huhtikuussa 2026 avoimia työpaikkoja oli 9,7 % (120 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on supistunut vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2022 marraskuusta lähtien.
Tuoreimmat Espoon työttömyysluvut PowerBI-esityksenä
Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä Espoossa neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa
Työllisyyspalvelujen katsaus työttömyyden kehityksestä Espoo-Kauniaisten työllisyysalueella
Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/
Espoolaisten osallisuus ja hyvinvointi pääosin hyvällä mallilla – erojen kaventamiseen kuitenkin syytä panostaa
Espoossa toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa osallisuus- ja hyvinvointikysely, joka tullaan toistamaan vuosittain. Satunnaisotannalla tehtyyn kyselyyn saatiin 1042 vastausta. Tulokset on painotettu vastaamaan Espoon väestörakennetta. Osallisuus tarkoittaa elämän merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia. Sen vastakohtana on osattomuus ja syrjäytyminen. Osallisuutta ja hyvinvointia edistetään kaikissa kaupungin palveluissa osana perustyötä.
Espoolaisten osallisuuden kokemus (asteikko 0–100) on vahvaa (75,9) ja pääkaupunkiseudun toiseksi korkein. Osallisuuden tunne on hieman parantunut vuodesta 2021. Vähemmistöjen, erityisesti sukupuolivähemmistöjen ja vammaisten osallisuus ja hyvinvointi on heikompaa kuin ei-vähemmistöön kuuluvien.
Hyvinvoinnin osalta asiat ovat valtaosalla espoolaisista hyvin. Lähes kaikissa hyvinvoinnin kysymyksissä niiden osuus, joilla asiat ovat huonosti, on noin 9–15 %. Hieman yli puolet espoolaisista kokee elämänsä suunnan myönteiseksi ja enemmistö on onnellisia ja toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.
Viimeisimmästä kohtaamisesta Espoon työntekijän kanssa syntynyt tunne arvioitiin keskimäärin myönteiseksi (4,2 asteikolla 1–5).
43 % on tyytyväisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, 15 % on tyytymättömiä ja 24 % suhtautuu neutraalisti. 18 % ei osaa ottaa kantaa.
Enemmistö luottaa kaupungin toimintaan: 62 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että kaupunki toimii kaupunkilaisten parhaaksi.
Vaikka valtaosalla on asiat hyvin, katse on syytä kääntää siihen pienempään joukkoon ihmisiä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Meidän tulee kuunnella ihmisiä heidän tarpeistaan ja etsiä ratkaisuja hyvinvointi- ja osallisuuserojen kaventamiseen niiden perusteella.
Lue lisää: Osallisuus- ja hyvinvointikysely 2026, Osallistu ja vaikuta -sivut, Espoon osallisuusmalli