– Tämä kehitys koettelee erityisen kovaa jäsenlehtiä jakavia järjestöjä, sillä suuri osa niiden vastaanottajista asuu juuri näillä alueilla. Monille toimijoille hinnankorotukset tarkoittavat valintaa joko huomattavasti kasvavien kustannusten tai sen välillä, etteivät he enää tavoita jäseniään, Bergqvist sanoo.
Sanoma- ja aikakauslehdet eivät kuulu lakisääteisiin postipalveluiden yleispalveluihin, vaan niitä pidetään kilpailtuna liiketoimintana. Samalla Posti on ainoa toimija, jolla on koko maan kattava jakeluverkko, mikä rajoittaa käytännössä kilpailua.
– Kun kustannukset lähes kaksinkertaistuvat joillakin alueilla, vaarana on tarpeettomien jakolinjojen syntyminen yhteiskuntaan. Viime kädessä kärsijänä on kuluttaja, yksittäinen asukas. Tämä herättää huolta siitä, miten postipalvelut toimivat nykytilanteessa, Bergqvist sanoo.
Posti perustelee muutoksia muuttuneilla markkinaolosuhteilla. Pakettimarkkina kasvaa verkkokaupan lisääntymisen myötä, samalla kun kirje- ja lehtilähetykset vähenevät.
– Muutos koettelee kansalaisyhteiskuntaa ja herättää kysymyksen siitä, riittävätkö nykyiset säädökset takaamaan yhdenvertaisen pääsyn postipalveluihin koko maassa. Haja-asutusalueiden asukkaiden ei pitäisi joutua maksamaan enemmän saadakseen samaa tietoa kuin muut, Bergqvist päättää.